Laura Ginström on pitkän linjan somniumlainen, joka lähti kaksi vuotta sitten Haagin kuninkaalliseen konservatorioon opiskelemaan ammattikuorolaulajaksi. Laura kertoo nyt antoisista opinnoistaan, paluustaan Suomeen ja siitä, miltä on tänä syksynä tuntunut pitkästä aikaa taas laulaa Somniumissa! ”Hyväksi ensemblelaulajaksi tullaan yhteissoinnista nauttimalla”, hän sanoo.
Olen Laura, 28 vuotta, ja laulan tällä hetkellä Somniumissa kakkosalttoa. Aloitin kuorossa aikoinaan jo vuonna 2010 kun olin abi Sibelius-lukiossa. Lukion jälkeen olen opiskellut sekä psykologiaa että klassista laulua. Valmistuin musiikkipedagogiksi (AMK) vuonna 2017 ja tällä hetkellä viimeistelen psykologian maisteriopintoja.
Kuorolaulu on ollut intohimoni aina lukiosta lähtien, ja olen leikitellyt idealla, että voisin joskus tienata elantoni tekemällä sitä, mistä pidän eniten maailmassa. Lauluopintojeni aikana koin, että vaikka tykkään solistihommista, ensemblelaulamisesta sain aina parhaat kiksit. Koin myös, että Suomessa ammattikuorolaulajaksi kehittyminen on haastavaa ammattikuorojen vähäisen määrän ja resurssien takia. Sattumalta näin Facebookissa mainoksen Haagissa järjestettävästä uudesta ensemblelaulun maisteriohjelmasta, jossa pääsisi tekemään harjoitteluprojekteja Nederlands Kamerkoorin kanssa. Se on todella laadukas ammattikuoro.
Päätin hakea aika viime tingassa ja ex tempore, sillä tarkoitukseni oli olla Suomessa ja tehdä psykan opinnot loppuun ennen kuin miettisin laulun jatko-opintoja. Pääsin kuitenkin videoesikarsinnoista läpi ja lensin Alankomaihin live-kokeita varten helmikuussa 2018, ja sain heti koelaulun jälkeen kuulla päässeeni sisään!
***
Opinnot Haagin kuninkaallisessa konservatoriossa olivat monella tapaa samanlaisia kuin klassisen laulun maisteriopinnot yleensä: laulutunteja, säestystunteja, laulun ryhmätunteja, graduseminaari ja tutkimuskursseja, valinnaisia opintoja (esim. oopperatyöskentely), yrittäjyysopintoja ja konserttiprojekteja. Laulun maisteriopintojen lisäksi tulivat sitten noin kerran kuussa järjestetyt ensemble practicum -tunnit sekä harjoittelut Nederlands Kamerkoorin kanssa.
Ensembleharjoituksissa laulettiin muiden opiskelijoiden kanssa yhtyeenä yksi per stemma opettajan johdolla ohjelmistoa keskiajasta nykypäivään ja treenattiin viritystä, äänenvärejä, blendausta, tekniikkaa, fonetiikkaa ja yhteislaulutaitoja. Harjoittelut NKK:n kanssa olivat aluksi treeneissä laulamista, n. 4 projektia vuodessa, toisena vuonna saimme laulaa myös kenraalissa ja konserteissa. Ammattikuoron treenit olivat todella kompakteja: n. 3-5 harjoitusta ja sitten kenraali ja ensimmäinen konsertti usein jopa viikon sisällä!
(artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)
Laura Ginström pääsi Haagissa tekemään mitä erilaisimpia uuden musiikin teoksia. Tässä hän esiintyy vuoden 2019 Young Composers’ Meetingin loppukonsertissa, jossa moni kappale sisälsi (aika hulvattomiakin) teatterimaisia elementtejä. Kuva: Maarten Sprangh
***
Opintojen aikana tein paljon uutta musiikkia, ja tämä oli itselleni yksi tärkeimmistä opeista mitä Haagissa sain. Olen aikaisemmin arkaillut modernin musiikin kanssa ja ajatellut, että olisin liian huono solfaaja. Nyt tähän sai paljon oppeja ja itsevarmuutta eri projekteissa sekä NKK:n kanssa että muualla.
Ymmärsin myös, että solistinen laulu ja ensemblelaulu eivät eroa toisistaan mitenkään suuresti teknisesti: ensemblessä pitää pystyä käyttämään ääntä todella monipuolisesti ja mukautua eri tilanteisiin ja kokoonpanoihin ja eri johtajien mieltymyksiin, joten instrumentin hallinta pitää olla kunnossa. Hyvä ensemblelaulaja on siis ensisijaisesti monipuolinen laulaja, joka osaa sopeutua monenlaisiin tilanteisiin ja jonka perustekniikka on kunnossa.
Tärkeää on myös ymmärtää milloin ottaa ja antaa tilaa ensemblessä, eli miten käyttää ääntään tarpeeksi rohkeasti mutta osaa olla jyräämättä. Nopea omaksumiskyky, erityisesti ammattikuorossa on myös tärkeää. Ehkä kaikkein tärkeintä on silti ollut rakkaus ryhmässä laulamista kohtaan ja yhteissoinnista nauttiminen – hyväksi ensemblelaulajaksi tullaan laulamalla.
***
Kaikkein suurin juttu itselleni oli vihdoin oman fakin löytyminen: Suomessa minua pidettiin sopraanona ja yritettiin aina saada kuorossa altosta pois, ja itse taas koin viihtyväni altossa. Sopraano tuntui liki mahdottomalta fakilta ja kuorostemmalta. Alankomaissa menin opettajalle, joka ei ollut koskaan kuullut minua aikaisemmin, ja päätimme puolen vuoden ajan testata matalampaa ohjelmistoa. Katsoimme mitä ääneni tykkää, ja suurin osa teknisistä ongelmistani alkoi kadota kuin itsestään! Pystyin ekaa kertaa elämässäni luottamaan instrumenttiini. Oikea äänityyppini on siis mezzosopraano, ja kuorossa alttostemmat sopivat minulle parhaiten.
Lisäksi olen aina ollut kiinnostunut kuorolaulun hyvinvointivaikutuksista. Psykan opintojen myötä olen tutustunut tieteelliseen tutkimukseen aiheesta, ja graduni Haagissa tein ammattikuorolaulajien hyvinvointikokemuksista (katso gradu täältä!). Tässä suhteessa omat hyvinvointikokemukseni Somniumin kanssa ovat olleet tärkeä inspiraatio ja voimavara, ja tämän takia halusin tutkia aihetta ammattikuorokontekstissakin.
***
Keväälle 2020 oli suunnitteilla monia projekteja: tarkoitus oli tehdä gradu ja pitää tutkintokonsertit sekä solistina että ensemblelaulajana. Korona tietysti muutti kaiken. Hollannissa oli käytännössä kaikki kiinni, ja esimerkiksi ulkona sai viettää aikaa vain max. kahden ihmisen porukassa tai oman talouden kesken. Gradu onneksi valmistui ihan kotoa käsin, mutta konsertit peruuntuivat kokonaan. Tämä harmitti kovasti, sillä tiedossa olisi ollut esim. urani ensimmäinen palkallinen Matteus-passio ja mielenkiintoinen uuden musiikin projekti NKK:n kanssa. Opinnot suoritettiin loppuun kokonaan etänä. Loppukokeet tehtiin audio/videomuodossa: äänitin suoritukseni puhelimen nauhurilla kylpyhuoneessa. Ensembleosuus tehtiin osin etänä ja osin kvartetin kanssa livenä maskit naamassa etäisyyksillä nauhoittaen.
Oli tietysti vähän antikliimaksi valmistua etänä. Ei päässyt konsertoimaan eikä valmistumistilaisuuteen, mutta olen onnellinen että sain kaikesta huolimatta suoritettua opinnot loppuun. Zoom-laulutunnit toimivat hyvin ja kehityin paljon kevään aikana. Ensemblelaulu toki jäi vähän sivuosaan, koska sitä on tosi vaikeaa toteuttaa etänä.
Toukokuussa olisimme halunneet tulla puolisoni kanssa Suomeen, mutta koska rajat olivat kiinni ja Hollannin vuokrasopimus umpeutui, lähdimme hänen kotimaahansa Skotlantiin. Kesän ajan olimme vapaaehtoistöissä keskellä ei-mitään kauniissa vuoristomaisemissa. Syyskuussa pääsimme viimein Suomeen. Samalla liityin mukaan Somniumin jo aiemmin alkaneelle treenikaudelle.
***
Somniumiin takaisin tuleminen oli kuin olisi kotiin palannut. Työtahti on toki aivan eri kuin ammattikuorossa, mutta tunnelma on tosi yhteisöllinen, musiikkia saa tehdä rauhassa eikä deadlinet paina. Kuoron sointi on mielestäni kehittynyt parissa vuodessa tosi paljon aikuisempaan ja yhtenäisempään suuntaan! Itsekin olen nykyään paljon varmempi laulaja ja solfaaja, ja vanhat biisit jotka aikoinaan olivat teknisesti haastavia, tuntuvat nyt selvästi helpommilta.
Tällä hetkellä teen työtä kahdessa tutkimusprojektissa suunnittelijana ja datan käsittelijänä. Keväällä menen vihdoin psykologiharjoitteluun aikuispsykiatrian pariin. Toivottavasti musiikkiala pikkuhiljaa palautuu koronan kourista ja pääsisin tekemään töitä myös laulajana! Toisaalta kahden vuoden musiikkipainotteisen työskentelyn jälkeen on kiva keskittyä myös psykologiaan ja akateemisiin hommiin.
Koronatilanteen vaikeutuminen ja joulukonserttien peruminen on tietysti suuri harmituksen aihe – erityisesti Suomenlinnan joulukonsertti on koko kuorolle tärkeä perinne. En ole kahteen vuoteen päässyt mukaan Somniumin joulukonsertteihin, joten olin odottanut niitä suurella innolla. Tällä hetkellä mennään kuitenkin turvallisuus edellä kuten pitääkin. Onneksi joulutunnelmaan voi päästä vaikkapa kuuntelemalla Somniumin Ad Mariam -levyä, josta on itselleni tullut tärkeä osa joulunodotusta!
Toivottavasti voimme kuitenkin keväällä pitää Tatun kanssa jäähyväiskonsertin! Somnium ja Tatu ovat kuuluneet yhteen niin kauan, että johtajan lähtö on haikeaa. Tatun perintö kuitenkin elää kuoron soundissa ja yhteishengessä, ja Elisa varmasti saa meistä irti ihan uusia juttuja ja luotsaa kuoroa entistäkin loistokkaampaan suuntaan!
Laura Ginström
Bannerin kuva: Joanna Mehtälä