Ei syntymäpäiväjuhlia ilman synttärikakkua: Somnium Ensemblen 10-vuotisjuhlakonsertissa täytekakkuna komeilee Alex Freemanin uusi sävellys Cathedral of Spring. 9.11. kantaesityksensä saava teos on kuoron kaikkien aikojen ensimmäinen tilausteos.
Freemanin musiikkiin somniumlaiset saivat ensikosketuksen, kun levytimme hänen O Magnum Mysterium -kappaleensa Ad Mariam -levyllemme (2016). Kyseessä on Freemanin ensimmäinen kuoroteos vuodelta 2002, ja tämä valloittavan herkkä sävellys on tullut suosituksi helsinkiläiskuorojen jouluohjelmistoissa.
Alex Freeman on kotoisin Pohjois-Carolinasta ja päätyi Suomeen ensimmäistä kertaa vaihto-oppilaana vuonna 2001 tehdessään väitöskirjaa Sibeliuksesta. Tällä hetkellä hän asuu Helsingissä suomalaisen vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa.
***
Säveltäjänä Freeman on profiloitunut erityisesti kuoromusiikkiin – hän myös lauloi itse pitkään Hämäläis-Osakunnan Laulajissa. Suuremman musiikkiyleisön tietoisuuteen Freeman nousi vuonna 2016, kun Helsingin kamarikuoro kantaesitti häneltä laajan, Shakespearen teksteihin sävelletyn teoksen A Wilderness of Sea. Sen jälkeen kyseinen ammattikuoro tilasi häneltä toisen, vielä laajemman teoksen: konsertin mittainen Under the Arching Heavens: A Requiem sai kantaesityksensä keväällä 2018 ja yhdisteli sisällissodan muistovuoden hengessä suomen-, ruotsin- ja englanninkielistä runoutta requiem-teksteihin.
Tämä teos oli osaltaan vakuuttamassa Somniumin hallitusta siitä, että Alex olisi oikea ihminen säveltämään juuri meille. Hän oli pitänyt paljon O Magnum Mysterium -tulkinnastamme, ja innostuikin tilauksestamme välittömästi. Alexia inspiroi räätälöidä kuoroteos Somniumin soinnille ja mentaliteelille, mutta pelkällä mukavuusalueella emme halunneet pysyä, vaan pyysimme, että säveltäjä houkuttelisi meitä myös uusiin suuntiin ja asettaisi haasteita.
Alex Freeman ja HKK Under the Arching Heavens: A Requiem -teoksen kantaesityksessä Ritarihuoneella keväällä 2018. Kuva: Bita Razavi
Sotaa ja rauhaa, ihmistä ja luontoa käsitelleen Requiemin jälkeen Freeman sävelsi kuoroteoksen, joka kommentoi Trumpin siirtolaispolitiikkaa: Calle Sin Nombre kantaesitettiin Yhdysvalloissa tänä keväänä. Freeman kertoo, että Somniumin tilausteoksessa hän halusi vapautua näistä raskaista aiheista ja kirjoittaa riemukasta, nuorekasta ja energistä musiikkia.
Neliosaisen, vajaa parikymmenminuuttisen Cathedral of Springin aiheena on kevään uuttaluova elinvoima. Kevään teemaa käsitellään niin valoisan energian (1. osa), lapsekkaan humoristisuuden (2. osa), elämän katoavaisuuden (3. osa) kuin ihmettelevän hurmoksenkin tunnelmissa (4. osa). Teoksessa esiintyvät muun muassa taivaalle syöksyvä leivo, lätäköissä läiskyttelevät lapset ja kevättä kuvaava jumalainen tyttö.
Toisen osan leikkisä sanamaalailu sisältää vilkkaasti hypähteleviä rytmieleitä ja yllättäviä värejä, kun taas päätösosa vyöryttää seesteistä mutta voimallista sointihymniä. Viimeistä edeltävä, unenomainen osa kietoo kuulijan keskelle hiljaa lepattavien perhosten parvea.
”Like an amorphous cloud of gently fluttering butterflies, the music is at once static and always shifting. Echoes of melodic material from previous movements surface here and there and Robert Frost’s existential reflection on a moment of stumbling across a gentle swarm of butterflies unfolds in two stanzas. Frost relates the moment with clarity and beauty in the first half of the poem, while lamenting how fleeting this moment is in the second half. As the poem is so brief, I think the power of it lies very much in how these sentiments are experienced almost simultaneously and thus underlines how essential the beauty and its ephemerality are to one another. Reading it that way, I have composed something of an uninterrupted musical statement to underlie both stanzas”, säveltäjä kuvailee.
***
Cathedral of Springin rakenteessa on väljästi messun piirteitä, ja sävelmaailmassa on kuultavissa keskiaikaisen musiikin vaikutteita. Ne tuovat mieleen ikivanhoissa katedraaleissa kaikuvan moniäänisen musiikin, toisaalta taas alkuvoimaiset kevätrituaalit.
”It’s almost mere coincidence that there are medieval-sounding cadences throughout this work, but when several of my early sketches had that kind of sound, I just followed it as far as I felt like following it”, säveltäjä kertoo. ”I dipped my toe into that language in A Wilderness of Sea and here I thought I might explore it a bit further. It was also a tidy way of setting more text in less time and creating the bustling, buzzing, spring-like frenzy I was aiming for.” Cathedral of Springin ensimmäisessä, villin ekstaattisessa osassa Freeman jakaa e.e. cummingsin runon säkeitä kolmeen päällekkäiseen kerrokseen 1200-luvun monitekstisten motettien tyyliin.
”Petrus de Cruce (c. 1290–1347) was a compelling inspiration for this, because his approach to polytextual motet was relatively free and informal. What I gleaned most from his music was the idea of writing something essentially polyphonic and not excessively complex.”
Lue lisää Alex Freemanin ajatuksia teoksen lähtökohdista aiemmasta blogitekstistä.
Cathedral of Spring on myös taltioitu juhlakonsertissa julkaistavalle levyllemme Unesi ääni. Tervetuloa jännittävään kantaesitykseen 9.11. Temppeliaukion kirkkoon!