Vuosi 2024 on Somnium Ensemblen 15-vuotisjuhlaa. Aloitamme vuoden esittämällä tällä viikolla wieniläistä musiikkia Kymi Sinfoniettan kanssa Topi Lehtipuun johdolla Kotkassa (31.1.) ja Kouvolassa (1.2.). Konserttien solistina laulaa tähtisopraano Sandrine Piau. Torstaina 23.5. esitämme Rautavaaran Vigilian yhdessä Kamarikuoro Kaamoksen ja huippusolistien kanssa Temppeliaukion kirkossa. Upean ja laajan teoksen johtavat taiteellinen johtajamme Elisa Huovinen ja Kaamoksen taiteellinen johtaja Visa Yrjölä. Entä mitä muuta on luvassa ja millä mielellä Huovinen katsoo kohti juhlavuotta?
Kevään yhteistyökonserttien jälkeen Somniumin vuotta värittää uusi levytysprojekti. 15-vuotisjuhlakonsertti kuullaan 9.11. klo 19 Temppeliaukion kirkossa.
”Täysipitkän levyn kappaleita kuullaan juhlakonsertissakin. Omana aikanani Somniumin taiteellisena johtajana kuoro on päässyt tekemään kantaesityksiä ja muutoinkin aikamme säveltäjien musiikkia, mikä myös näkyy ohjelmistossa”, Elisa Huovinen kertoo. ”Toki konsertissa on useita teoksia Somniumin viimeisen viiden vuoden ajalta, jolloin päästään laulamaan myös edellisen johtajan Tatu Erkkilän ajan rakkaimpia teoksia.”
Huovinen on johtanut Somnium Ensemblea nyt kolme vuotta. ”Jo ensimmäisten vuosieni aikana olemme päässeet tekemään kuoron kanssa orkesteriyhteistyötä, festivaaliesiintymisiä, huikeita omia konserttituotantoja… Uskon, että 15-vuotisjuhlavuosi vain huipentaa jo ennestään mahtavan tähänastisen taipaleemme!”
Wieniläisen vokaalimusiikin ilta
Ke 31.1. ja To 1.2. klo 19 laulamme Kymi Sinfoniettan kausikonserteissa Kotkan konserttitalolla ja Kouvolan Kuusankoskitalolla. Edessä on kolmas ohjelmistomme Kymi Sinfoniettan taiteellisen partnerin Topi Lehtipuun johdolla. Tällä kertaa vokaalimusiikista ja vanhasta musiikista vastaava Lehtipuu on tuonut orkesterin vieraaksi todellisen tähden, ranskalaissopraano Sandrine Piaun.
Piaun, Lehtipuun ja orkesterin ohjelmistossa on Wolfgang Amadeus Mozartin ooppera-aarioita ja Alexander von Zemlinskyn, Alban Bergin sekä Richard Straussin liedejä. Wieniläisklassismi siis kohtaa myöhäisromantiikan ja varhaisekspressionismin sekä Wienin toisen koulukunnan modernismin 1900-luvun alusta.
Yhdessä Somnium, Piau ja Lehtipuu pääsevät esittämään Mozartin auvoisan Laudate Dominumin (1780). Kappale kuuluu vespereihin, jotka Salzburgiin kyllästynyt säveltäjä kirjoitti ollessaan lähtökuopissa Wieniin.
Koko konsertin aloittaa viime vuonna edesmenneen Clytus Gottwaldin (1925–2023) sovitus 16-ääniselle kuorolle Gustav Mahlerin orkesteriliedistä Ich bin der Welt abhanden gekommen (1901/1983). Aloitusnumeron johtaa Huovinen. ”Kyllähän tällainen ohjelmasuunnittelu on todella rohkeata ja raikasta! Jos kerran mukana on jo kuoro, miksei lisäisi yhtä a cappella -teostakin mukaan?”
Mahler oli merkittävä oopperakapellimestari, jolle vokaali- ja sinfoniamusiikki eivät olleet erillisiä alueita. Wienin toiselle koulukunnalle hän oli suorastaan profeetallinen esikuva musiikin rajoja venyttäneillä suurilla sinfonioillaan. Niin myös Anton Webernille, jonka oma ilmaisu on kuitenkin äärimmilleen tiivistettyä, esoteerisesti rakentuvaa 12-sävelmusiikkia.
Konsertin yllätys onkin Webernin lied Dies ist ein Lied für dich allein (1909) pianistin ja koko Somniumin esittämänä. ”Webernin liedit ovat upeita ja olen iloinen, että myös niitä kuullaan orkesterikonsertissa. On uskaliasta laittaa 30-päinen kuoro laulamaan melodiaa, jonka yleensä laulaa yksi ihminen orgaanisessa ja joustavassa yhteistyössä pianistin kanssa. Jännittävää nähdä, miten kapellimestari luotsaa kappaleen!”
Lehtipuun johtaman kokonaisuuden huipentaa Johannes Brahmsin upea Schicksalslied (1871) kuorolle ja orkesterille. ”Schicksalslied on ehdottomasti yksi suosikkiteoksistani kuorolle ja orkesterille”, kuoron harjoittanut Huovinen kertoo.
”Teoksen runoilija, Friedrich Hölderlin, opiskeli filosofi G.W.F. Hegelin kanssa ja sai apua tekstiensä esille tuomiseen ja julkaisemiseen Friedrich Schilleriltä. Brahms oli hyvin tarkka ja innokas lukija, jonka lempikirjoja oli Raamattu – vaikkei hän kovin uskonnollinen ollutkaan – sekä juuri Schillerin ja Goethen teokset. Hölderlinin tuotanto tuli Brahmsille tutuksi 1860-luvulla, jolloin kirjailija oli vielä kutakuinkin tuntematon.”
Jälkipolvet arvostivat Hölderliniä myös filosofina. Hänen runojaan on kuitenkin sävelletty edelleen suhteellisen vähän. Eräs Hölderlinistä innostunut säveltäjä oli Hans Werner Henze, joka kirjoitti paitsi laulu- myös sinfoniamusiikkia runoilijan teksteihin. Jälkimmäistä edustaa Sinfonia nro 7 (1984), jonka kaksi viimeistä osaa ovat saanet innoituksensa Hölderlinin elämästä ja runosta Hälfte des Lebens.
Tuo runo käsittelee elämän valo- ja varjopuolia musertuneen yksilön näkökulmasta. Sen yhteisöllisenä vastineena voisi nähdä Schicksalsliedin. ”Schicksalsliedin teksti on romaanista Hyperion tai erakko Kreikassa (1797-1799), joka käsittelee kreikkalaisten kamppailua turkkilaisia vastaan vapautuakseen näiden vuosisatojen sorrosta”, Huovinen kertoo.
”Hyperion on teoksen nuori ja idealistinen päähenkilö, joka epätoivoisesti näkee edessään kurjan ja harmaan nykyhetken ja vertaa sitä antiikin Kreikan kultakauteen, jossa jumaluus, luonto ja ihmisyys ovat täydellisessä sopusoinnussa. Hänen sepittämänsä Kohtalonlaulu on tulkinta tästä kontrastista entisaikojen ja nykyhetken välillä, tuskallinen ero muuttumattomien Kreikan jumalien ja levottomien, kärsivien ihmisten välillä.”
Brahms epäröi pitkään, kuinka päättäisi teoksen, joka alkaa ideaalimaailman kuvauksella ja syöksyy syvimpään ahdistukseen. ”Brahms aloittaa asettaen kuulijan eteen runon säteilevän pilviverhon, jossa autuaat henget vaeltavat. Vain patarumpujen heltymätön pauke tuo autuuteen tummuutta. Musiikki kulkee rauhaisasti jumalaisessa Es-duurissa, kun yhtäkkiä taivaanrannan halkaisee vaskisoitinten ääni ja rauha muuttuu myrskyksi, joka pauhaa inhimillisessä c-mollissa.”
Viimein kuoro katoaa kuvasta. ”Teoksen loppu avautuu jälleen rauhaan ja alun teemaan, mutta tällä kertaa C-duurissa. Brahms kertoi haluavansa sanoa sen, mitä runoilija ei sano. Hän arveli sen, mitä lopusta puuttuu, olevan runon tärkein viesti.”
Kymi Sinfonietta: Wien, ikuisesti! Ke 31.1.2024 klo 19 Kotkan konserttitalo, to 1.2. klo 19 Kouvolan Kuusankoskitalo. Sandrine Piau, sopraano. Somnium Ensemble. Joht. Topi Lehtipuu. Somnium Ensemblen valmennus: Elisa Huovinen
Vigilia on Rautavaaran kuorotuotannon helmi
Toukokuussa to 23.5. klo 19 Somnium Ensemble ja Kamarikuoro Kaamos muodostavat eräänlaisen superkuoron ja laulavat Einojuhani Rautavaaran Vigilian (1971–1972/1997) Temppeliaukion kirkossa.
Elisa Huovinen ja Visa Yrjölä johtavat ilta- ja aamupalvelukseen jakautuvan ortodoksisen vigilian puoliksi. Yrjölä toimii Kaamoksen lisäksi Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan laulajien ja Mieskuoro Eugan johtajana – ja laulaa Somniumin tenorisektiossa.
”Rautavaaran Vigilia on mielestäni suomalaisen a cappella -kuoromusiikin ylivoimaisesti merkittävin laajamittainen teos”, Yrjölä toteaa. ”Säveltäjällä oli kyky säveltää omaleimaista, mutta helposti laajaa yleisöä koskettavaa kuoromusiikkia.”
Huovinen jatkaa: ”Vigilia on siksi erityisen kiehtova, että hyödyntäessään ortodoksisen kirkkomusiikin piirteitä se on kuitenkin samaan aikaan hyvin uskollinen Rautavaaran omalle sävelkielelle. Kuitenkin teos on paljon vaativampi kuin jokin muu Rautavaaran kuoroteos, toki jo pituudeltaan, mutta myös äänellisesti ja sävellystekniikoiltaan.”
Säveltäjän vaikuttimena oli lapsuudenkokemus Valamon luostarista ennen talvisotaa, mutta myös tuotannon läpäisevä kiinnostus hengelliseen mystiikkaan. ”On helposti aistittavissa, kuinka intohimoista säveltäjän luomistyö oli”, Yrjölä sanoo.
”Mausteisen tonaalisuuden ja kuiskausten ja mikrotonaalisuuden kaltaisten modernististen keinovarojen yhdistelmä on vertaansa vailla. Solistien osuudet ovat fantastiset ja osin virtuoottisetkin.”
Huovinen korostaa lisäksi nopeita ja haastavia dynaamisia vaihteluita sekä puheen luonnollisen rytmin jäljittelyä. ”Teoksen haastavuuden vuoksi sitä ei juuri kuule esitettävän, joten jos johonkin kuorokonserttiin kannattaa tähdätä tänä keväänä, se on juurikin tämä!”
Rautavaara: Vigilia. To 23.5.2024 klo 19 Temppeliaukion kirkko. Joht. Elisa Huovinen ja Visa Yrjölä. Konsertti on osa Kuoromusiikin kausikonsertteja.
Somnium Ensemble ja Kamarikuoro Kaamos
Niall Chorell, tenori
Tuukka Haapaniemi, basso
Helianna Herkkola, sopraano
Elisabet Petsalo, altto
Sampo Haapaniemi, baritoni
Liput 30/20 € verkkokaupasta tai ovelta
