Somnium Ensemblen 15-vuotisjuhlakonsertissa “Mirabilia” käsitellään maailmantuskaa, löydetään toivoa ja pysähdytään kuoromusiikin ihmeellisen voiman äärelle. 9.11. Temppeliaukion kirkossa kuullaan nykykuoromusiikkia Suomesta ja Pohjois-Amerikasta sekä aikamatka 1600-luvulta 1900-luvun lopulle. Konsertissa kuullaan myös kestosuosikkeja 15 vuoden varrelta. Lue, mitä taiteellinen johtajamme Elisa Huovinen kertoo suunnittelemastaan ohjelmistosta.
Kun Elisa Huovinen alkoi suunnitella Somnium Ensemblen 15-vuotisjuhlakonserttia, oli luontevaa, että mukana olisi paljon uutta musiikkia, joka on ollut yksi hänen johtajakautensa painopisteistä. Parhaillaan kuorolla on meneillään 2000-luvun musiikkiin keskittyvä levytysprojekti.
“Koko konsertin teema lähti muotoutumaan, kun valitsin ohjelmistoon Somniumin paljon esittämän Jaakko Mäntyjärven Canticum calamitatis maritimaen (1997) sekä uutena teoksena kanadalaisen Laura Hawleyn The Last Eveningin (2021).”
Hawleyn ja Mäntyjärven sävellysten tekstivalinnat risteävät: molemmat hyödyntävät merenkulun vaaroista kertovaa psalmia 107. “Psalmissa rajumyrsky tyyntyy vasta, kun merenkävijät huutavat Herralta apua”, Huovinen kertoo.
“Molemmissa teoksissa on läsnä epätoivo ja heikkous eri muodoissa. Mäntyjärvi kuvaa ihmisen voimattomuutta luonnonvoimien edessä ja Hawley oman yksinäisyyden ja jaksamisen kanssa. Sekä konkreettisen maailman aiheuttama että sisältä kumpuava henkinen ahdistus pahimmillaan ruokkivat toisiaan.”
Mäntyjärven (s. 1963) sävellystä Somnium on laulanut vuodesta 2014 lähtien, jolloin teos oli mukana tuomassa kotiin 2. sijan ja yleisön suosikin tittelin Sveitsin Neuchâtelin kuorofestivaalilta. Sävellys on omistettu 30 vuotta sitten uponneen M/S Estonian 852 kuolonuhrin muistolle.
Mäntyjärvi käsittelee oivaltavasti suurten tragedioiden äärellä syntyvää tunnetta siitä, ettei tällaista voisi omana aikana tapahtua. Psalmiteksti tuo musiikkiin ikiaikaisen näkökulman. Uppoavan Titanicin kannella kuullun virren Sua kohti, Herrani folk-mukaelma puolestaan paikantaa sävelkielen Itämeren rannikoille.
“Minua ovat aina kiehtoneet musiikillisesti toisistaan poikkeavat teokset, joissa käytetään samoja tekstejä. Mäntyjärvi on valinnut psalmille tekstipariksi Nuntii Latinin eli Yleisradion latinankielisten uutisten raportin Estonian uppoamisesta ja Hawley taas Edward Hirschin (s. 1950) runon, joka kertoo syvästi yksinäisen ja mahdollisesti masentuneen ihmisen mielenmaisemasta.”
Mäntyjärvi antaa solistin liturgoida uutisraportin klassisella latinalla ja Hawley seuraa rytmiikallaan tarkasti englannin sanapainoja. “Mäntyjärvi aaltoilee tasaisesti 6/8-tahtilajissa, kun taas Hawley keinuu hyökyilevämmin 5/4-tahtilajissa ja jättää auki kertojan lopullisen kohtalon meren äärellä.”
Hawley on kuoromusiikkiin keskittyvä tuottelias säveltäjä, joka toimii kaudella 2024–2025 Kari Turusen johtaman Vancouver Chamber Choirin residenssisäveltäjänä. “Tutustuin Hawleyyn etsiessäni musiikkia Kanadaan ja USA:han matkaavalle kuorolleni Akademiska Sångföreningenille. Juuri Kari vinkkasi minulle Hawleysta ja The Last Eveningistä.”
Hawley käyttää kaikkiaan 11-äänistä kuoroa, jonka tekstuuri kasvaa suureksi jälkiminimalistiseksi kentäksi. “Huomattuani, kuinka kauniisti soiva ja äänellisesti valtava teos oli, aloin haaveilla, että juuri Somnium esittäisi sen. Hawley otti yhteyttä nähtyään, että ostimme teoksen nuotit, ja kertoi, ettei hänen musiikkiaan ole esitetty Suomessa.”
Canticum calamitatis maritimaen lohtu löytyy lopulta vaikeuksien ikiaikaisesta jatkumosta. The Last Eveningin puhuja puolestaan löytää rauhaa kahvilan ikkunasta näkemänsä meren äärettömyydestä.
“Oma vajavaisuus on jollain tapaa hyväksyttävä rohkaistuakseen avunpyyntöön ja laittamaan kätensä toisen ihmisen käteen. Tätä kuoromusiikkikin voi parhaimmillaan olla: kokemus siitä, että oma ääni liittyy kymmeniin muihin luoden yhdessä muiden kanssa jotain suurempaa ja merkityksellisempää.”
Konsertin alkupuoliskolla kuullaan myös suomalaisen nykykuoromusiikin kärkinimiin kuuluvan Alex Freemanin (s. 1972) Northern April (2023) Edna St. Vincent Millayn (1892–1950) runoon. Teos oli Tampereen Sävelen tilaus, jonka Somnium kantaesitti ja vei viime vuonna mukanaan myös Baskimaahan, konsertteihin Tafallassa ja Iruñassa (esp. Pamplona).
“Freemanin teos punoo Mäntyjärven ja Hawleyn erilaiset voimattomuuden tunteet yhteen. Kun maailma herää keväällä, mikään ei voi sitä estää, ja sen pauhu on huumaavaa ja valo jopa väsyttävää. Teoksessa puhutaan säälimättömästä ja ankarasta huhtikuusta, joka on ääniä ja valoa täynnä. Vaikka Suomessa ymmärtää luonnon heräämisen voiman, täällä asuville on myös tuttua sen vaikutukset henkisesti: kevät voi aiheuttaa niin iloa kuin masennustakin.”
Lisäksi ensipuoliskolla kuullaan pitkän linjan kuorosäveltäjä Juhani Komulaisen (s. 1953) Vaan kautta aikojen (2017) Kaarlo Sarkian (1902–1945) tekstiin. “Sulasolin laulu- ja soittojuhlien tilausteos ylistää nimenomaan laulun voimaa.”
Barokin mestareita
Juhlakonsertin jälkipuoliskolla kuullaan teoksia 1600-luvun alkupuolelta 1900-luvun jälkipuolelle. Claudio Monteverdin (1567–1643) Cantate Dominum canticum novum (1620) kehottaa laulamaan uuden laulun ihmeiden tekijälle. Johann Sebastian Bachin (1685–1750) motetti Singet dem Herrn ein neues Lied (n. 1727) alkaa samoilla sanoilla, mutta perustuu eri psalmien teksteihin ja 1500-luvulla Leipzigin Tuomaskoulun rehtorina toimineen Johann Gramannin psalmia mukailevaan virsirunoon.
“Singet dem Herrn on mielestäni vaativin Bachin moteteista! Samalla se on yksi lempiteoksistani Bachin vokaalimusiikin valtavassa kokoelmassa. Haastetta tuovat erityisesti monimutkaiset fuugat ja pitkät kuudestoistaosajuoksutukset nopeahkossa tempossa.”
Kaksoiskuorotekniikalla Bach saavuttaa pistämättömän riemukkaan sointikuvan, joka sai motetin kuulleen Mozartinkin haaveilemaan sen orkestroimisesta. Motetin käyttötarkoituksesta ei ole varmuutta.
Läpeensä juhlavien ääriosien välissä kuullaan 1. kuoron vapaan aarian ja 2. kuoron yksinkertaisen koraalin yhdistävä osa. Musiikki käsittelee lempeästi katoavaisuutta ja pyytää Jumalan valoa ja suojaa. “Keskiosa on toki levähdys taituruutta ja erinomaista hengitystekniikkaa vaativien stemmatykityksien välissä, mutta vaatii jälleen adaptoitumista erilaiseen tunnelmaan.”
Bachin motetissa Somniumin kanssa soittavat sellisti Johannes Elfving ja urkuri Irina Ala-Opas. Elfving kuuluu Sinfonia Lahden soittajistoon ja Ala-Opas toimii Sibelius-Akatemian Kuopion osaston lehtorina sekä konserttiurkurina.
Beachin motetti ja Gustav Holstin juhlavuosi
Konsertin toisen puoliskon aikamatka jatkuu Felix Mendelssohn Bartholdyn (1809–1847) sävellyksellä Denn er hat seinen Engeln (1844) psalmiin 91. Hellän toiveikas musiikki edustaa monelle välittömästi tunnistettavaa Mendelssohnia. Siinä varjot viipyvät vain hetken. Myöhemmin säveltäjä käytti kappaleen uudestaan ankaran vanhatestamentillisessa oratoriossaan Elias (1846).
Amy Beachin (1867–1944) kolmiosainen motetti Help us, o God (1903) muistuttaa maailman ahdistuksesta väkevällä myöhäisromantiikan tyylillä. “Konsertin toisen puoliskon tekstit painottuvat ylistyspsalmeihin ja kertovat toivosta ja lohdusta, jotka ensimmäisellä puoliskolla siintävät vasta horisontissa. Beachin teoksessa nämä kontrastit kuitenkin yhdistyvät. Ehkä tarkoitus on muistuttaa, että apua pyytäessään ihminen ei ole heikko, vaan muuttuu vahvaksi.”
Beachin musiikki on Suomessakin tullut viime vuosina rytinällä konserttiohjelmistoihin varsinkin kamarimusiikkikentällä. Säveltäjä teki uransa Bostonissa ja New Englandin alueella, vaikka matkustikin tekemään musiikkiaan tunnetuksi Saksassa juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa.
“Minuun teoksessa vetoaa erityisesti sen tekstuurin runsaus ja agogiset mahdollisuudet [tempon sisäinen muuntelu]. Musiikkia on helppo viedä eteenpäin tai halutessaan rauhoittaa.”
Keskiosassa kuullaan sopraanojen ja alttojen aloittama nöyrä rukous, jonka sävelkieli tuo mieleen Mendelssohnin. “Pitkät melodiset linjat kuljetetaan huolella kohti päämääräänsä, mistä viimeisenä näytteenä on teoksen päättävä massiivinen fuuga.” Fuugan sinnikkäät pyynnöt kohoavat yhä ylempään rekisteriin. Lopuksi ne laskeutuvat arkaaisella voimalla soivalle mollikolmisoinnulle.
Jälkipuoliskolla Somnium Ensemble juhlistaa myös Gustav Holstin (1874–1934) 150-vuotisjuhlavuotta. “Holst ei säveltänyt mitään pienesti. On muuten mainittava, että hän sävelsi suuria teoksia myös diskanttiäänille, mikä ei ollut lainkaan itsestäänselvyys hänen elinaikanaan.”
Holstin säveltäjäpersoonallisuudessa yhdistyi kiinnostus yhtä lailla englantilaiseen kansanmusiikkiin kuin Intiaan ja Rigvedan teksteihinkin.
Psalmi 148 (1912) on varauksettoman ekstaattinen sovitus saksalaisesta 1600-luvun virrestä kuorolle ja uruille. Teoksen teksti on psalmin parafraasi. Toisena Holstin teoksena kuullaan Nunc dimittis (1915), Simeonin kiitosvirren täyttymyksestä riemuun puhkeava kaksoiskuorosävellys.
“Nunc dimittis on erityisen rakas kuorolle, ja teos kuullaan myös Somniumin [Yleisradion Vuoden levynä 2019] palkitulla Unesi ääni -albumilla.” Laulajien tuttavallisesti nuncsuksi nimeämä kappale on kajahtanut usein myös karonkkojen keskellä.
“Psalmi 148 antaa kaikessa vuolaudessaan konsertin teemojen purkautua viimeiseen täyttymykseensä: oman pienuuden hyväksymiseen ja suuremman päämäärän palvelemiseen.”
Nunc dimittisissä ja Moses Hoganin (1957–2003) rytmikkäästi kipinöivässä spirituaalisovituksessa Didn’t my Lord deliver Daniel? (1999) lavalla ovat myös alumnit. Juhlakuoroa johtavat Huovinen ja Somniumin perustaja Tatu Erkkilä, joka johti kuoroa vuoteen 2020 asti.
Ehkä kuorolaisten omaksikin yllätykseksi Hoganin teos oli mukana tuomassa populaarimusiikkiin keskittyvän Folklore-kategorian 3. palkinnon Tolosan kansainvälisestä kuorokilpailusta syksyllä 2023. Lisäksi Somnium voitti klassiseen musiikkiin keskittyvän Polyphony-kategorian 3. palkinnon.
“Hogan oli keskeisesti tuomassa spirituaalimusiikkia kuorojen laulettavaksi. Hän eli aikana, jolloin rytmimusiikkia laulettiin kuoroissa klassisella tekniikalla, minkä takia musiikki soveltuu Somniumin kaltaiselle kuorolle. Äänellisesti laajat sovitukset vaativat monipuolista laulajistoa ja vahvaa laulutekniikkaa.”
15 vuotta kokemuksia ja kuorokulttuurin kehittämistä
Somnium on kasvanut toimintansa aikana nuorten omaehtoisesta sekakuoroprojektista kotimaisten kuorojen kärkikaartiin kuuluvaksi ensembleksi. “Erityisen tärkeää on ollut ohjelmiston ja soinnin kehityksen suunnittelu niin, että pitkän linjan kuoroharrastajien lisäksi myös laulunopiskelijat tai jo musiikkia ammatikseen tekevät kokevat kuorossa laulamisen antoisaksi.”
Somniumissa Erkkilän ja Huovisen lähtökohtana on ollut lupa käyttää omaa ääntään turhia pidättelemättä. “Itselleni hyvä kuorosointi muotoutuu monenlaisista laulajista, joilla voi olla erilaisiakin tapoja laulaa, mutta jotka jaksavat kehittää omaa laulunstrumenttiaan myös kuoron toiminnan ulkopuolella.”
“Johtaja pystyy viemään kuoroa eteenpäin aina joitain hyvin tärkeitäkin askeleita, mutta lopulta laulajat ovat ne, jotka puhaltavat tuulen kuoron siipien alle pidemmällä aikavälillä.”
Somnium Ensemblella on kunnia saada 15-vuotisjuhlakonsertin suojelijaksi tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala. Samalla kulttuuripolitiikassa eletään myrskyisää aikaa.
“Ei varmaan yllätä, että leikkaukset kulttuurilta ovat erityinen huolenaiheeni. Monilta aloilta on jouduttu leikkaamaan, mutta kulttuurista nipistämällä otetaan pois sellaisesta hyvinvoinnista, joka ei oikeastaan ole kovin kallista toteuttaa. Se moninkertaistaa ihmisten jaksamista arjessa ja sitä kautta tuottavuutta työpaikoilla. Ja valitettavasti puhutaan hyvin usein lapsilta ja nuorilta, heidän harrastuksistaan ja kehittymiseltään, leikkaamisesta.”
Juhlakonsertin ohjelmisto pyrkii osaltaan kertomaan musiikin ihmeellisestä voimasta. “Musiikki tuottaa valtavasti sosiaalista hyvinvointia, kehittää motorisia taitojamme ja tutkitusti tukee myös aivojen kehitystä. Se opettaa meitä kuuntelemaan maailmaa ja toisiamme taustasta riippumatta. Kun kulttuurilta leikataan, leikataan koko yhteiskunnalta mahdollisuus luoda parempaa tulevaisuutta.”
Somniumin alumneihin kuuluu useita ammattilaisia ooppera- ja laulumusiikin saralla. “Huippukuorojen laulajat maailmalla ovat laulumusiikin ammattilaisia, jotka pystyvät hyppäämään kuoron riveistä vaivattomasti solistitehtäviin. Kuorolaulun ja solistisen laulun kuilu on Suomessa yksinkertaisesti ehkä vähän suurempi kuin monissa maissa.”
Somniumissa solistinen laulutausta on nähty aina vain positiivisena asiana. “Somnium on poikkeuksellisen upea instrumentti! Kun laulajilla on lauluteknistä monipuolisuutta, he myös pystyvät toteuttamaan johtajan toiveita taipuisammin. Heiltä voi vaatia ja sitä usein toivotaankin!”
Somniumin tulevaisuuteen Elisa ja kuorolaiset suhtautuvat luottavaisesti. “Uskon, että Somnium nähdään viiden vuoden päästä edelleen tärkeällä paikalla Suomen kuorokentällä, näyttämässä mitä kuoromusiikki voi korkealaatuisesti tehtynä olla.”
Mirabilia: Somnium Ensemble 15 vuotta Temppeliaukion kirkossa 9.11. klo 19 (kesto noin 2 h, väliaika).
Liput 30/20 (opiskelija, työtön, eläkeläinen, lapsi, varushenkilö tai siviilipalvelusvelvollinen) e. Kannatuslippu 50 e. Liput myynnissä Holvi-verkkokaupassa tai tuntia ennen ovelta.
Somnium Ensemble, johtaa Elisa Huovinen. Johannes Elfving, sello; Irina Ala-Opas, urut; Tatu Erkkilä, juhlakuoron johto.