Somnium Ensemblen kevään tapaus on Aki Yli-Salomäen säveltämä ja Auli Särkiön sanoittama 40-minuuttinen kantaesitys Hyväksyminen. Se kuullaan 6.3. Ritarihuoneella osana Kuoromusiikin kausikonsertteja. Lisäksi laulamme Bachin Johannes-passion Tapiola Sinfoniettan ja Topi Lehtipuun kanssa kiirastorstaina 17.4. ja julkaisemme uuden levymme 24.5. Meilahden kirkossa.
Uskallan -konsertissa Ritarihuoneella to 6.3. kuullaan koko ilta 2010–20 -luvulla sävellettyä musiikkia. Aki Yli-Salomäen ja Auli Särkiön Hyväksyminen on konsertin laaja pääteos. Siinä soivat myös Yli-Salomäen laatimat syntetisaattori-osuudet, ääninauha ja Joel Papinojan soittama piano. Konsertin johtaa Somniumin taiteellinen johtaja Elisa Huovinen.
“Se, mitä kuulija voi teokselta odottaa, on ikään kuin uppoutuminen äänten virtaan ja asettautuminen tilaan, jossa tulee ison, hitaan ja pulssittoman sointiaallon ympäröimäksi”, Huovinen kertoo. “Teoksen kuuleminen on varmasti syvältä koskettava kokemus.”
“Haasteena on saada kuoro soimaan niin, että elektroniikka punoutuu kuoro-osuuksiin säveltäjän visioimalla tavalla.”
Teoksen teksti on kiteytynyttä runoutta, jonka rivien välillä tapahtuu suuria muutoksia. Tätä käsitellään vokaliisin ja laajalle venytetyn lauletun tekstin keinoin.

Musiikin viitekehyksenä tulee mieleen myös ambient. Brian Eno määritteli 1970-luvulla ambientin haastavan ennen kaikkea kaupallisen taustamusiikin. Kuitenkin myös taidemusiikin akateeminen säveltäjäkäsitys tuli kyseenalaistetuksi uuden teknologisen vapauden kautta. Kuuntelun tapojen tuli muuttua: ambient oli yhtä huomaamatonta kuin kiinnostavaakin.
“Olen työskennellyt hitaan ja tempottoman musiikin parissa jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien”, Yli-Salomäki kertoo. Hän mainitsee tyylilliseksi sukulaissielukseen yhdysvaltalaissäveltäjä John Luther Adamsin.
“Musiikkini yksi luonteva lokero lienee jälkiminimalismi, mutta yhtä lailla sitä voi kuvata minimaaliseksi, vähäisistä elementeistä rakentuvaksi. Ambientin koen ennen kaikkea musiikiksi, jossa keskiössä ovat sointi ja tunnelmat – tyhjän tilan täyteys.”
Juuri tilallisuus ja toisaalta kokeellisuuden perintö ovat yhteisiä ambientille ja konserttimusiikille. Yli-Salomäki (s. 1972) on kirjoittanut paljon musiikkia perinteisissä taidemusiikkilajeissa. Hänen tuotantoonsa kuuluu orkesterimusiikkia ja peräti 12 konserttoa. Tällä hetkellä Yli-Salomäki on ehdolla Emma-gaalassa Vuoden klassinen -kategoriassa fagotisti Antti Salovaaran kanssa tekemällään albumilla Matala (2024).
“Uuden taidemusiikin ja elektronisen ambientin kehityslinjat ovat kulkeneet rinnakkain. Nykyhetkeä lähestyttäessä näiden suuntausten risteäminen on tuottanut kiinnostavia tyylisulaumia, ja jotain tuoretta yritän itsekin saada aikaan.”

“Oman musiikkini ytimessä on ennen kaikkea kokemuksellisuus ja henkilökohtainen ote – sisäisen mielenmaiseman avaaminen ulkoiseksi. Tämä oli myös Hyväksymisen taustalla.”
Kuoromusiikille hiukan epätyypillisesti Särkiön teksti on kirjoitettu musiikkia varten, jo valmistumassa olleeseen sointimaailmaan. “Minulla oli kertynyt useita tunteja luonnoksia, joista osa oli ilmiselvästi kuoromusiikkia”, Yli-Salomäki kertoo.
“Auli valikoitui tekijäksi melko nopeasti. Alusta asti tuntui siitä, että jaoimme hyvin samansuuntaisia ajatuksia Hyväksymisen teemasta. Halusin toisen ihmisen näkökulman ja sen sain. Lisäksi Aulilla oli ideoita siitä, miten tekstiä voisi asetella soivaan muotoon.”
Särkiön (s. 1990) viimeisin runoteos Vedenpeitto (2019) oli Yleisradion Tanssiva karhu -ehdokas. Särkiö on tehnyt myös poikkitaiteellista yhteistyötä esimerkiksi kulttuurikomppania Eloan ja säveltäjä-ohjaaja Heta Ahon kanssa. Somnium Ensemblessa Särkiö on laulanut kymmenisen vuotta, joten oli luontevaa, että Hyväksyminen päätyi aikanaan Huovisen työpöydälle.
“Olin todella innoissani, kun Aki syksyllä 2023 ehdotti yhteistyötä”, Särkiö kertoo. Sekä hän että Yli-Salomäki työskentelevät myös musiikkitoimittajina. “Akin musiikki oli minulle tuttua, ja hänen ehdottamansa aihe, hyväksyminen, puhutteli minua syvästi.”
Teoksen kuvaama prosessi tuntuu vastaavan moninaisia ihmiselämän tilanteita. “Otin lähtökohdaksi hyväksymisen hyvin perustavanlaatuisella tavalla ja aloin laatia dramaturgista kaarrosta, joka koostuu aforistisista säkeistä. Jään sulamisen tai murtumisen kuva kulkee mukana osasta toiseen.”

“Tekstistä tulee teoksessa miltei mantramaista. Toisto antaa tilaa ja kuvaa myös ajan kulumista, sitä ettei prosessia voi kiirehtiä.” Yli-Salomäki ja Särkiö työskentelivät tiiviisti yhdessä. “Prosessi oli hyvin tasapuolinen”, Särkiö toteaa.
Ääninauhalla soivaa tekstiä lausuvat sekä Särkiö että Yli-Salomäki. “Kirjoitimme omat osuutemme ja pohdimme yhdessä yhtä aikaa luettua tekstiä”, Yli-Salomäki sanoo.
Nauhan teksti on runsaampaa ja vapaammin virtaavaa kuin muualla teoksessa. Särkiö kuvaakin sen funktiota poikkeavaksi: “Ne osuudet ovat kuin yhtäkkiä kuulijalle avautuvia ajatuskuplia, kurkistuksia hyväksymisen prosessiin.”

Teoksen tarkoituksena on antaa tilaa kuulijan omille ajatuksille. “Hyväksyminen ei ole naiivi self help -fraasi, vaan elämänmittainen haaste: itsen ja toisen hyväksyminen, oman rajallisuuden hyväksyminen, oman vastuun hyväksyminen.”
Vaikka aihe on yleisinhimillinen, teoksen viesti resonoi tässä hetkessä. “Nykymaailma on monella tasolla äärettömän jakaantunut ja ehdoton”, Särkiö pohtii. “Estääkö epätoivoinen halu olla oikeassa meitä kohtaamasta ja kuuntelemasta toisemme? Hyväksymisessä on lopulta kyse sovun ja rauhan työkalujen opettelusta.”
Huovinen tuumii, että Hyväksymisen hidas kuorotekstuuri ei ole aivan tyypillistä laulettavaa. “Laulettavat sanat ovat ennemminkin fragmentaarisia, hetkeen seisahtuneita ja pohtivia.”
“Fraasit ovat pitkiä – tai oikeastaan ei voi aina puhua edes fraaseista, vaan äänimaailmoista, joissa stemmat laulavat pitkiä linjoja luoden yhdessä aaltoilevia massoja. Näiden linjojen soinnikkaasti laulaminen 40 minuutin ajan vaatii vahvaa tekniikkaa.”
Muun muassa työssään Akademiska Sångföreningenin ja Suomen Nuorisokuoron johtajana Huovinen kantaesittää paljon musiikkia. Myös Somnium Ensemblen johtajakaudellaan hän on lisännyt uuden musiikin osuutta.
“Valmistautuminen kantaesityksiin tapahtuu aina yhdessä säveltäjän kanssa, ja olenkin ollut paljon yhteyksissä Akin kanssa. Itse nuottikuvastakin herää paljon kysymyksiä, joita yhdessä ratkotaan, vaikka paljon jää johtajankin päätettäväksi.”

Kokonaan uuden luominen on erityistä. “Ennen esitystään teos soi ainoastaan säveltäjän päässä. Kun se herää yleisön kuultavana yhtäkkiä henkiin, ei kukaan välttämättä osaa odottaa, miltä se kuulostaa. Aina ei säveltäjä itsekään.”
“Ollaan musiikin tekemisen ytimessä: musiikki kuulostaa vain siltä, miltä se juuri sillä hetkellä kuulostaa. Ei ole edeltäviä versioita tai historian taakkoja, ja yleisö kuuntelee ilman etukäteiskäsityksiä yhden ainoan hetken läpi. Se on uuden synnyttämistä maailmaan, jotain, mihin juuri minä olen saanut puhaltaa elämän hengen.”
Kevään kohinaa, ahtautta ja toivoa
Uskallan -konsertin aluksi kuultavat kolme teosta ovat suomalaista ja kanadalaista nykymusiikkia. Alex Freemanin (s. 1972) Northern Aprilia (2023), Tampereen Sävelen tilausta, Somnium on laulanut tekemänsä kantaesityksen jälkeen jo paljon.
“Alkupuolisko pohjustaa Hyväksymisen teemoja, itsensä löytämisen ja hyväksymisen vaikeutta. Northern April käsittelee keväisen luonnon heräämistä kuohuvana metelinä, eikä niinkään tyypillisenä pimeyden väistymisen autuutena.”
Rytmistä tarkkuutta ja orkestraalista itsekuria vaativa teos on pirskahteleva, mutta melankolinenkin. “Edna St. Vincent Millayn runossa [1928] on kuin introvertti tai masentunut ihminen olisi joutunut keskelle liian kovaa hälinää ja suuria vaatimuksia.”
Juhani Komulaisen (s. 1953) Vaan kautta aikojen (2017) käyttää tekstinä Kaarlo Sarkian yhdeksänosaisen Runon rumuudesta (1943) viimeistä osaa. Koko runoelma kuvaa ihanteiden ja niiden toteutumattomuuden epätasapainoa sekä kauneuden ja ihmisyyden petollisuutta.
Pahuuden hahmot, ansojen ja vaarojen kuvasto sekä lyhyet viittaukset militarismin ja totalitarismin ilmapiiriin vievät ajatukset sota-aikaan. Sarkian aiheena on kuitenkin kauneuden ja rumuuden raja ja yhteys ihmisen itsensä sisällä. Komulaisen musiikki on luontevan laulullista ja neoromanttista, ja melodialinjat kulkevat läpi kuoron.
“Masennukseen ja ahdistukseen viittaavia kielikuvia on paljon, mutta runon viimeinen osa keskittyy toivon rakentamiseen maailmassa, jossa oikeus lopulta voittaa väärän.”

Kanadalaisen Laura Hawleyn The Last Eveningiä (2021), joka yhdistää Edward Hirschin (s. 1950) runon ja merenkulkupsalmin 107, Huovinen luonnehtii monumentaaliseksi. Sekin henkii pohjoisamerikkalaista jälkiminimalismia.
“Runossa kuvaillaan yksinäisyyttä ja henkistä ahtauden tunnetta, joka hellittää loputtoman meren rannalla. Teoksen levollinen ja runsas äänimaisema viestivät toivosta, joka syntyy oman pienuutensa ja itsensä hyväksymisestä suuren maailman äärellä.”

Uusi levy
Somnium Ensemble äänitti tammikuussa Uskallan -konsertin alkupuoliskon teokset. Kuoron kolmannen albumin levynjulkistuskonsertti kuullaan la 24.5. Meilahden kirkossa. Somniumin edellinen albumi Unesi ääni (2019) sai Yleisradion Vuoden levy -tunnustuksen.
“Äänittäminen on rankkaa hommaa, koska jokaisella kerralla on aina löydettävä uusi energia, jolla mahdollisesti saadaan otosta vielä parempi kuin edellisestä. Somniumin kanssa kuitenkin tuntui nimenomaan, että teimme musiikkia korkeimmalla mahdollisella tasollamme.”
Äänittäjänä toimi edellisen levyn tapaan Pro Audile Oy:n Matti Heinonen ja taiteellisena tuottajana Somniumin perustaja Tatu Erkkilä.
“Tatu teki fantastista työtä, ja jokainen laulaja antoi itsestään 100 %. Ohjelmisto antaa osittaisen kuvan Somniumin viimeisimmistä toimintavuosista: albumilla yhdistyvät suomalaiset ja pohjoisamerikkalaiset uudet teokset, joita olemme esittäneet ripotellen vuodesta 2022 lähtien.”
Levyn musiikki on suurisointista, tonaalista ja vaativaa. “Monessa teoksessa on nykymusiikille tyypillisiä tehokeinoja: kuiskausta, klusterinomaisia äänimattoja, vihellystä sekä elokuvamusiikille ominaisia piirteitä, kuten tunnelmien tai maisemien maalailua, jopa pysähtyneisyyttä tietyn hetken äärelle.”

Debyytti Tapiola Sinfoniettan kanssa
Kiirastorstaina 17.4. Somniumilla on ilo jatkaa yhteistyötä kapellimestari-laulaja Topi Lehtipuun kanssa. Samalla teemme debyyttimme Tapiola Sinfoniettan konserteissa. Tapiolasalissa ohjelmistossa on Johann Sebastian Bachin (1685–1750) Johannes-passio (1724/25). Lehtipuu toimii sekä kapellimestarina että laulaa evankelistan roolin.
“Johannes-passio on Somniumille tuttu teos muutaman vuoden takaa, ja on suuri ilo päästä laulamaan teosta uudelleen! Tapiola Sinfonietta on huippuluokan orkesteri, jonka kanssa on kunnia esiintyä.”

Bach säveltää Johannes-passiossa tiivistä draamaa, jossa kansankiihotuksen ja väkivallan kohtaukset sekä armon ja inhimillisen heikkouden kuvat vaihtelevat.
Joukkokohtausten ja koraalien musiikillisen materiaalin harkitulla toistolla syntyy vaikutelma symmetriasta ja draaman kulusta huippupisteen molemmin puolin. Myös Pilatuksen ja Pietarin hämmentyneet tai pelokkaat reaktiot Kristuksen kohtaloon saavat paljon tilaa.
Huovinen kiittelee Lehtipuuta yhteistyökumppanina. “On todella arvokasta kuorolle, että Topi on kiinnostunut nimenomaan lauluinstrumentin toimivuudesta ja tekstin esille tuomisesta isossa orkesteriteoksessa. Hänen johdollaan tulemme varmasti olemaan yhtä tärkeä ja arvostettu esityksen elementti kuin orkesterikin.”
Somnium Ensemblen tulevat konsertit:
Uskallan
Torstaina 6.3.2025 klo 19, teosesittely klo 18:15 Helsingin Ritarihuone Johtaa Elisa Huovinen
Konsertti on osa Kuoromusiikin kausikonsertit -sarjaa, ja sen pääteoksena kuullaan kantaesitys Aki Yli-Salomäen säveltämästä ja Auli Särkiö-Pitkäsen sanoittamasta suurteoksesta kuorolle, pianolle ja elektroniikalle. Johtaa Elisa Huovinen. Joel Papinoja, piano.
Liput 25/15 € Holvi-verkkokaupasta tai ovelta.
Pääsiäiskonsertti — J. S. Bach: Johannes-passio
Torstaina 17.4.2025 klo 19 Tapiolasali Johtaa Topi Lehtipuu
Somnium Ensemble esiintyy yhdessä Tapiola Sinfoniettan kanssa Topi Lehtipuun johdolla. Lehtipuu kuullaan myös passion evankelistana.
Liput 15-36 € lippu.fi
Levynjulkistuskonsertti
Lauantaina 24.5.2025 klo 18 Meilahden kirkko Johtaa Elisa Huovinen
Kevään päätteeksi Somnium Ensemble julkaisee kolmannen täyspitkän albuminsa. Levynjulkistuskonsertissa kuullaan albumin teoksia. Johtaa Elisa Huovinen. Liput 25/15 € Holvi-verkkokaupasta tai ovelta.
Lippukauppa aukeaa myöhemmin
