Eilinen päivä oli meillä Toursissa täynnä ohjelmaa, kun kilpailut lähtivät kunnolla käyntiin. Lauantaiaamu alkoi aikaisin renessanssikilpailulla Toursin kauniissa Saint-Julien -kirkossa. Aamun kisaohjelmaamme kuului pienryhmissä esitetyt Alfonso Lobon Versa est in luctum ja Orlando di Lasson Je ne veux plus que chanter, sekä koko kuoron voimin komeasti soinut Jacob Handlin Pater Noster. Kovan vastuksen kilpailussa meille antoi venäläinen Festino Chamber Choir, jonka herkät pianissimot soivat kauniisti. Tuloksia renessanssikisasta kuulemme huomenna sunnuntaina palkintojenjakotilaisuudessa.
Iltapäivällä kuoro virkistyi yhdessä risteilyllä Loire-joella. Vanhan ajan henkeä huokuva tunnelmallinen puuvene kuljetti meitä Loirea pitkin, ja porottavan auringon alla kuoron aurinkorasvavarastot laitettiin koetukselle. Veneen kippari sai myös kuulla maistiaisen suomalaisesta kansanmusiikista, kun intouduimme lauleskelemaan laineilla. Ihanan mutta hikisen venereissun jälkeen oli hyvä palata harjoitussalin varjoon.
Lauantain pääesitys oli vapaaohjelmakonsertti, joka järjestettiin jälleen Toursin komeassa oopperasalissa. Kilpailussa esitimme Jaakko Mäntyjärven Canticum Calamitatis Maritimaen, joka on jylhä ja riipivä kuvaus Estonian uppoamisesta. Leevi Madetojan sovittama Läksin minä kesäyönä käymään esitettiin ilman johtajaa, sillä kilpailun vaatimuksissa oli yksi ilman johtajaa esitettävä ohjattu kappale. Kakkossopraanomme Marianna Metsälammen ohjauksessa baritonisolisti Veikko Vallinoja haikaili menetetyn rakkaansa perään, ja kuoro toimi solistin tunteiden peilinä. Kappale soi kauniin rauhallisena ja Veikko vakuutti herkällä laulullaan myös yleisön. Somniumin konserttiosuuden kaksi viimeistä kappaletta olivat Jukka Linkolan leikkisä ja rytmikäs Punapaula, sekä Gabriel Faurén En sourdine François Branciardin sovituksena.
Esityksessä oli ilmassa hieman kisaväsymystä, ja kisavedon jälkeen jäimmekin porukalla jännittämään tuomarien päätöstä sunnuntain Grand Prix -kisapaikoista. Pitkän odotuksen jälkeen saimme vihdoin kuulla tulokset, kun kuoronjohtajamme Tatu ilmestyi oopperatalon ovista pihalle ja nosti kätensä riemukkaasti ilmaan. Kuoro repesi onnen kiljahduksiin ja kyyneliin. Kisaamme siis tänään iltapäivällä Grand Prix -kilpailussa neljän parhaan joukossa! Illalla odottaa vielä koko viikonlopun jännittävin hetki, nimittäin kisojen päätöskonsertti ja tulosten julkistustilaisuus. Kuoro on valmis viimeiseen rutistukseen, eli somniumlaisittain sanottuna – HOIDETAAN!
