Eilen koitti viimein päivä jolloin Somnium suuntasi nokkansa kohti Italian Arezzoa ja European Grand Prix for Choral Singing -kilpailun finaalia! EGP-finaaliin Somnium taisteli tiensä voittamalla Florilège vocal de Tours -kilpailun kuorosarjan vuosi sitten kesäkuussa. Kilpailun muut kuorot ovat niin ikään EGP-kattojärjestöön kuuluvien eurooppalaisten kuorokilpailujen voittajakuoroja.
Varhain torstaiaamulla väsynyt, mutta hyväntuulinen ja jännityksellä tulevaa koitosta odottava porukka kokoontui Helsinki-Vantaan lentoasemalla välietappina Rooma ja Fiumicinon lentokenttä. Muutama kuorolainen oli jo ehtinyt edeltä Italian maaperälle tutustumaan maan tapoihin ja (ruoka- ja juoma-)kulttuuriin. Muun kuoron matka Roomasta Arezzoon jatkuisi tilausbussilla, jonka kuorolaisemme Joanna oli onnistunut buukkaamaan serkkunsa italialaisen puolison perheen bussifirman kautta. Lentomatkamme alkoi heti hauskoissa merkeissä kapteenin soittaessa kaiuttimista italialaista 80-luvun poppia, joka sai suomalaiset nauramaan ja italialaiset laulamaan. Matka sujui mukavasti kilpailuohjelmistoa kuulokkeilla kuunnellessa ja lyhyiksi jääneiden yöunien jäljiltä torkkuessa.
Fiumicinon kentälle saavuttuamme Italian helteet iskivät lempeästi päin kasvoja. Hieman evästä ostettuamme matkan oli määrä jatkua bussilla kohti Arezzoa. Kun vain ensin bussi löytyisi! Joannan Google translaten avulla käytyjen Whatsapp-viestittelyiden (italiaksi tietenkin!) ja muutaman lukion italian kurssin oppien avulla löysimme kuskin apumiehen. Lopulta myös kuski ja bussi kurvasivat lentokentän bussiparkkiin ja matka jatkui taas!
Perillä Arezzossa noin kolmen aikaan iltapäivällä majoituimme järjestäjien meille varaamaan neljän tähden Hotel Minervaan, jossa vihdoin oli aikaa pitkän matkustuspäivän jälkeen hieman hengähtää, käydä suihkussa ja vaihtaa vaatteet kevyempiin. Illalla olisi tarkoitus mennä kilpailun järjestämälle illalliselle yhdessä muiden kuorojen kanssa sekä sopia käytännön järjestelyistä kilpailuorganisaation kanssa. Ulkotiloissa järjestetylle illalliselle lähtö viivästyi kuitenkin, minkäs muunkaan kuin yllättävän ukkosmyrskyn takia! Mukaan otetuille sadevarjoille siis todella tulisi käyttöä. Sateen loppumista odotellessa spontaanit limoncello-tarjoilut parin laulajattaren huoneessa pitivät tunnelmaa yllä. Samaan aikaan muuan epäonninen tenorikaksikko oli jäänyt ”ansaan” värjöttelemään paikallisen huoltoaseman katoksen alle ukkosen jylistessä ja sateen piiskatessa ympärillä. Henkilövahingoilta kuitenkin vältyttiin ja kaikki ehtivät bussiin, joka kuljetti meidät vihdoin sateen loppuessa ja pitkän odottelun jälkeen puolentoista kilometrin päähän illallispaikalle.
Illallispaikalla vatsojen suorastaan muristessa selvisi, että ”illallinen” oli ollut hieman harhaanjohtava ilmaisu illan ohjelmasta. Kyseessä oli ennemminkin kaikki kilpailun kuorot yhteen kokoava cocktailtilaisuus, jonka kulkua kukaan ei italialaiseen tapaan tiennyt. Pienet suolapalat maistuivat kyllä ja proseccopulloja poksauteltiin auki jatkuvalla syötöllä. Cocktailtilaisuuden jälkeen bussi kuljetti meidät takaisin hotellille, jossa pään painaminen tyynyyn tuntui erityisen ihanalta.
Tänään perjantaina edessämme on ahkera treenipäivä sekä konsertti illalla yhdeksältä Arezzosta viidentoista kilometrin päässä sijaitsevan Castiglion Fibocchin Chiesa di Sant’Ilario -kirkossa. Pysykää kuulolla!